sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tallin esittely + room tour

Tallin esittely on vihdoin ja viimein saatu kasaan. Pelkän tallin lisäksi esittelen ompelutarvikkeita, kankaita ja sen semmoista mitä yleensä käytän hevosta tehdessä. Lopuksi vielä pieni room tour, sillä jonkin moinen kuvausinto puraisi. 
Pidemmittä puheitta, tallin esittely ja room tour on tässä.
 Olkaa hyvät.





maanantai 10. marraskuuta 2014

We keep this love in a photograph



"Hei haluutko sä rumbaa harjaks, mulla ois"
-Toki, vois sitten pikkuhiljaa alkaa kiinnittämään sitä.
"No mennään hakee sitten"

Astelen Roson perässä talliin, joka on erillisessä varastossa. Roso nostaa yhden hevosistaan pois tallista, ja raahaa sen sisälle. Hevonen on pöydällä, Rosolla sakset kädessä. 
                                                    
    "mitä ihmettä sä teet?"
"Hankin sun konille harjalankaa. Kassun harja piti muutenkin vaihtaa, joten meneehän se näinkin, eiks je?"
"Joo... Ei kai siinä sitten mitään. Anna mennä vaan"

Näiden sanojen saattelemana sakset kulkivat Kassun keskikappaletta pitkin, irroittaen kaiken harjan. 
"Kyllä mä uskon että sä tästä tuolle harjan saat, ja varmaan jää ylikin!"
"Joo, eiköhän tää kulu. Kiitos!"
"Eipä mitään"

Lauantai iltana ompelun aloitus lykkääntyi kun en vaan saanut yksinkertaisesti nostettua poninraatoa pöydältä. No, sunnuntaina oli vielä aikaa, ja työ alkoikin heti aamusta. Illalla kotiin saavuttuani jatkoin hevosen viimeistelyä, ja tuottihan se tulosta. 


Maanantaina koko hevonen oli valmis. Korvat kiinnitettynä päähän, silmät sekä sieraimet paikoillaan. Harjakin oli tehty valmiiksi.



Enää puuttuisi varusteet. 

Päätin aluksi, että tälle hevoselle tulee pelhamkuolaimelliset valkoiset meksarit, aivan kuten Frankillä. Eihän sitä rautalankaa löytynyt sitten mistään, kun sitä olisi tarvittu. Päätin luovuttaa pelhamien suhteen. Kaivoin tallista Eevin vanhat suitset, eihän Eevillä muutenkaan paljoa menty, varsinkaan kun sillä ei täytteitä ole ollenkaan. 

Englantilaiset suitset perus nivelkuolaimilla saivat kaverikseen Bib martingaalit. 
Pakkohan martingaali oli tehdä sävy sävyyn itse suitsien kanssa, eihän se muuten olisi missään mielessä tyylikästä. 
Riimun tekoa en edes aloittanut, sillä renkulat on aivan finaalissa. 



  Tiedot puuttuvat.

Eihän hevonen ole mitään ilman nimeä, rotua ja luonnetta. Jo tekovaiheessa tiesin, että tamma tästä tulee. Vihdoinkin sain tehtyä edes hieman siromman hevosen.
 Nimen kanssa oli pitkään ollut ristiriitoja. Nimetäkkö hevonen sateenkaarien ja pinkkien kukkien mukaan, vai ihan fiilispohjalta?
Tästä nuoresta neidistä tulikin sitten Holsteininhevonen.


Pitkän pohdinnan ja yhdistelyjen jälkeen keskellä yötä nimikin tuli päähän. 

Scream it from the top of your lungs when you are drowning,
  tuttujen kesken Fidelia.






Tässä tammassa on luonnetta. Se ei päästä ratsastajaansa helpolla, jopa lyhyen session jälkeen tamma saattaa säpsyillä joka ikistä pientäkin rasahdusta. Hyppääminen tältä luonnistuu hyvin, ja painotus on toki sitten esteillä. Muutaman lyhyen ratsastuskerran jälkeen olen vakuuttunut, tämä hevonen jää talliin. 

Jos tekisi koko tallin täyteen oranssihtavia sambakoneja.


Fidelia & Pike




maanantai 3. marraskuuta 2014

Lyhyttä koostetta viikonlopulta 1.11-2.11 +video




3 viikkoa sitten postasin viimeksi parin lauseen postauksen, jossa kertoilin mitä olen tehnyt hiljaiselon aikana. Sen jälkeen meinasin, että menen pihalle ulos ja vihdoinkin ratsastan jonkun hevosen kunnolla. No tuliko siitä mitään? Ei. Yksinkertaisesti ei vaan ollut innostusta mennä pimeällä nurmikkokentällä tasapohjaisilla tennareilla kylmyyden purressa poskia. Viikonloput on sentään hyvää aikaa lähteä vaikkapa frendille yöksi, napaten konin mukaan auton takapenkille muiden tavaroiden sekaan.

1.11-2.11 olin Järvenpäässä vanhoilla huudeilla pyörimässä Kht Kopsekavion puitteissa. Ollaan Roson kanssa siis jo vanhoja luokkakavereita muutaman vuoden takaa, kunnes muutin pois. Toki pidetään vieläkin yhteyttä aivan kuten ennenkin.

Tuolla ollessani tuli taas ratsastettua monen monta tuntia esteitä ja koulua. Hypättiin enemmänkin, koulua mentiin alkuverkkojen ja kürien muodossa.
 Mukana tällä viikonlopulla oli Frank, ja herra oli hieman kankea heti lauantain ratsastuksen alkuverkassa. Tehtiin kaarevia uria ja työstettiin hevosta pääty-ympyröillä ihan reippaasti. Mentiin ihan perus pystyä eri korkeuksilla, lopetettiin esteen nostaminen 70cm korkeudessa, joka oli ihan hyvä päätös. Loppukäynnit mentiin maastossa noin kuuden aikaan illalla.







 Vietiin Roson heppa talliin, ja napattiin Frank sisälle kepin vaihtoon. Entinen keppi olikin jo päässyt huonon sahauksen myötä kämäiseen kuntoon, joten Roso ehdotti, että vaihdetaan se, kerran kun hänellä oli halkolaatikossa ylimääräisiä lyhyitä keppejä. Kymmenen minuutin päästä oli Frank jo uusissa teippauksissa.

                 Loppuilta kuluikin sitten sohvalla ommellen ja leffoja katsellen.


Sunnuntaina herättiin noin yhdentoista aikaan, jolloin herättyämme selailtiin hetki puhelimia, kunnes hipsittiin jo syömään aamupalaa. Pohdittiin hetki, että mitä tehtäisiin ja päätettiinkin lähteä ulos ratsastamaan esteitä, kun eilisen hypyt oli mennyt kohtuullisen sulavasti.
Kasattiin 3 estettä, yksi lankkueste ja 2 estettä kaarevalle sarjalle. Tehtiin kummatkin omat alkuverkat, itse keskityin enemmän koulupuolelle lisäyksien ja vastalaukkojen muodossa. Hypättiin sarjan esteitä myös hetki yksittäin, ja laskettiin esteiden välisiä askeleita. Jatkettiin myös lankun ja koko sarjan hyppäämisen parissa tunnin ajan, jonka jälkeen kasattiin esteet pois kentältä, ja mentiinkin takaisin sisään jatkamaan elokuvien katseluita. Kerättiin jo lauantai iltana melkoinen kasa leffoja, jotka oli tarkoitus katsoa heti silloin, mutta kuinkas kävikään. Toisen elokuvan jälkeen päädyttiinkin jo unten maille.

Katsottiin siinä sitten vajaa 4 elokuvaa tyytyväisenä jatkaen ompelua ja syvällisten asioiden puhumista. Sain yhden hevosen valmiiksi, josta kerron myöhemmin lisää.


          Lopuksi vielä lyhyt video lauantailta. Pahoittelen tuota musiikin jatkuvaa vaihtumista.