Grey horse and black equipments

Tosiaan muutama kuukausi on vierähtänyt edellisestä postauksesta. hups..

Näinä kuukausina on valmistunut muutama hevonen, joista tasan yhdestä on kuvat koneella.

Sain jäätävän viiruksen läppäriini, ja jouduin vetämään tehdasasetukset takaisin. En sitten älynnyt tallentaa tiedostoja ulkoiselle kovalevylle, joten ne katosivat bittiavaruuteen.

Ai miksi en käytä pöytäkonetta? Näyttö hajalla. Jes. 

Ei siitä sen enempää, siirrytään siis hevosen kimppuun.

Sain kuukausi sitten Instagramissa tilauksen harmaasta puoliverisestä, jolle tulisi ps of swedenin High Jump suitset. Toteutuksessa meni "hieman" pitkään, sillä oli paljon projekteja hoidettavana, eikä innostusta keppihevosiin löytynyt. 

Juuri vajaa tunti sitten sain hevosen valmiiksi, ja itse olen kohtalaisen tyytyväinen.

Varusteet siis mustasta tekonahasta, samoin kuin silmät ja sieraimetkin.

Katsotaan nyt jos aktivoituis edes hieman täällä blogin puolella.

 Mitä te tahtoisitte?

Uusia hevosia

Viimeisestä postauksesta on jo pitkä aika. No, missä mä olen ollut? Pääosin tämä pari kuukautta on vietetty kotona sekä koulussa, mitään hirveän ihmeellistä ei ole tapahtunut.

Muutama poni on lähtenyt maailmalle, ja onhan niitä toki jäänyt myös omaan talliin pitämään järjestystä yllä.

Joten, ketkä nää kaverukset on?

Nana ja Felix valmistui aikalailla peräjälkeen, kummatkin täysin uusilla kaavoilla. 

Nana on tehty valkoisesta fleecestä ja sillä on papurikkokuviointia. 

Nana on oikein mukava ratsastaa, ja pärjää koulussa erinomaisesti. Esteetkin sujuvat tältä neidiltä, mutta painotus on kuitenkin koulussa.

Felix taasen on rautias herasilmillä ja läsillä (korjatkaa jos olen väärässä) ja pehmustetuilla suitsilla sekä
rintaremmillä.

Tältä herralta luonnistuu esteet paljon paremmin kuin koulu. Tämä pieni sähläri saattaa sinkoilla kentällä päättömästi, mikäli ratsastaja ei pidä sitä koko ajan työn touhussa. 

Olin Roson luona kyläilemässä 31.1-1.2 viikonloppuna, jolloin kaikki nämä kuvat on otettu. 

Ratsastettiin sunnuntaina ilman kenkiä esterataa, jonka jälkeen treenailtiin kürejä.

Muutama liukastuminenkin sattui tuolle päivälle, kiitos okseri. 

Selkähän se siinä revähti myös hypätessä, eikä tuosta tule varmaan muutamaan viikkon yhtään mitään.

Vielä muutama kaverikuva noista karviksista.

~

Tallin esittely + room tour

Tallin esittely on vihdoin ja viimein saatu kasaan. Pelkän tallin lisäksi esittelen ompelutarvikkeita, kankaita ja sen semmoista mitä yleensä käytän hevosta tehdessä. Lopuksi vielä pieni room tour, sillä jonkin moinen kuvausinto puraisi. 

Pidemmittä puheitta, tallin esittely ja room tour on tässä.

 Olkaa hyvät.

*KLIK VIDEOON*

We keep this love in a photograph

"Hei haluutko sä rumbaa harjaks, mulla ois"

-Toki, vois sitten pikkuhiljaa alkaa kiinnittämään sitä.

"No mennään hakee sitten"

Astelen Roson perässä talliin, joka on erillisessä varastossa. Roso nostaa yhden hevosistaan pois tallista, ja raahaa sen sisälle. Hevonen on pöydällä, Rosolla sakset kädessä. 

                                                    

    "mitä ihmettä sä teet?"

"Hankin sun konille harjalankaa. Kassun harja piti muutenkin vaihtaa, joten meneehän se näinkin, eiks je?"

"Joo... Ei kai siinä sitten mitään. Anna mennä vaan"

Näiden sanojen saattelemana sakset kulkivat Kassun keskikappaletta pitkin, irroittaen kaiken harjan. 

"Kyllä mä uskon että sä tästä tuolle harjan saat, ja varmaan jää ylikin!"

"Joo, eiköhän tää kulu. Kiitos!"

"Eipä mitään"

Lauantai iltana ompelun aloitus lykkääntyi kun en vaan saanut yksinkertaisesti nostettua poninraatoa pöydältä. No, sunnuntaina oli vielä aikaa, ja työ alkoikin heti aamusta. Illalla kotiin saavuttuani jatkoin hevosen viimeistelyä, ja tuottihan se tulosta. 

Maanantaina koko hevonen oli valmis. Korvat kiinnitettynä päähän, silmät sekä sieraimet paikoillaan. Harjakin oli tehty valmiiksi.

Enää puuttuisi varusteet. 

Päätin aluksi, että tälle hevoselle tulee pelhamkuolaimelliset valkoiset meksarit, aivan kuten Frankillä. Eihän sitä rautalankaa löytynyt sitten mistään, kun sitä olisi tarvittu. Päätin luovuttaa pelhamien suhteen. Kaivoin tallista Eevin vanhat suitset, eihän Eevillä muutenkaan paljoa menty, varsinkaan kun sillä ei täytteitä ole ollenkaan. 

Englantilaiset suitset perus nivelkuolaimilla saivat kaverikseen Bib martingaalit. 

Pakkohan martingaali oli tehdä sävy sävyyn itse suitsien kanssa, eihän se muuten olisi missään mielessä tyylikästä. 

Riimun tekoa en edes aloittanut, sillä renkulat on aivan finaalissa. 

  Tiedot puuttuvat.

Eihän hevonen ole mitään ilman nimeä, rotua ja luonnetta. Jo tekovaiheessa tiesin, että tamma tästä tulee. Vihdoinkin sain tehtyä edes hieman siromman hevosen.

 Nimen kanssa oli pitkään ollut ristiriitoja. Nimetäkkö hevonen sateenkaarien ja pinkkien kukkien mukaan, vai ihan fiilispohjalta?

Tästä nuoresta neidistä tulikin sitten Holsteininhevonen.

Pitkän pohdinnan ja yhdistelyjen jälkeen keskellä yötä nimikin tuli päähän. 

Scream it from the top of your lungs when you are drowning,

  tuttujen kesken Fidelia.

Tässä tammassa on luonnetta. Se ei päästä ratsastajaansa helpolla, jopa lyhyen session jälkeen tamma saattaa säpsyillä joka ikistä pientäkin rasahdusta. Hyppääminen tältä luonnistuu hyvin, ja painotus on toki sitten esteillä. Muutaman lyhyen ratsastuskerran jälkeen olen vakuuttunut, tämä hevonen jää talliin. 

Jos tekisi koko tallin täyteen oranssihtavia sambakoneja.

Fidelia & Pike

Lyhyttä koostetta viikonlopulta 1.11-2.11 +video

3 viikkoa sitten postasin viimeksi parin lauseen postauksen, jossa kertoilin mitä olen tehnyt hiljaiselon aikana. Sen jälkeen meinasin, että menen pihalle ulos ja vihdoinkin ratsastan jonkun hevosen kunnolla. No tuliko siitä mitään? Ei. Yksinkertaisesti ei vaan ollut innostusta mennä pimeällä nurmikkokentällä tasapohjaisilla tennareilla kylmyyden purressa poskia. Viikonloput on sentään hyvää aikaa lähteä vaikkapa frendille yöksi, napaten konin mukaan auton takapenkille muiden tavaroiden sekaan.

1.11-2.11 olin Järvenpäässä vanhoilla huudeilla pyörimässä Kht Kopsekavion puitteissa. Ollaan Roson kanssa siis jo vanhoja luokkakavereita muutaman vuoden takaa, kunnes muutin pois. Toki pidetään vieläkin yhteyttä aivan kuten ennenkin.

Tuolla ollessani tuli taas ratsastettua monen monta tuntia esteitä ja koulua. Hypättiin enemmänkin, koulua mentiin alkuverkkojen ja kürien muodossa.
 Mukana tällä viikonlopulla oli Frank, ja herra oli hieman kankea heti lauantain ratsastuksen alkuverkassa. Tehtiin kaarevia uria ja työstettiin hevosta pääty-ympyröillä ihan reippaasti. Mentiin ihan perus pystyä eri korkeuksilla, lopetettiin esteen nostaminen 70cm korkeudessa, joka oli ihan hyvä päätös. Loppukäynnit mentiin maastossa noin kuuden aikaan illalla.

 Vietiin Roson heppa talliin, ja napattiin Frank sisälle kepin vaihtoon. Entinen keppi olikin jo päässyt huonon sahauksen myötä kämäiseen kuntoon, joten Roso ehdotti, että vaihdetaan se, kerran kun hänellä oli halkolaatikossa ylimääräisiä lyhyitä keppejä. Kymmenen minuutin päästä oli Frank jo uusissa teippauksissa.

                 Loppuilta kuluikin sitten sohvalla ommellen ja leffoja katsellen.


Sunnuntaina herättiin noin yhdentoista aikaan, jolloin herättyämme selailtiin hetki puhelimia, kunnes hipsittiin jo syömään aamupalaa. Pohdittiin hetki, että mitä tehtäisiin ja päätettiinkin lähteä ulos ratsastamaan esteitä, kun eilisen hypyt oli mennyt kohtuullisen sulavasti.
Kasattiin 3 estettä, yksi lankkueste ja 2 estettä kaarevalle sarjalle. Tehtiin kummatkin omat alkuverkat, itse keskityin enemmän koulupuolelle lisäyksien ja vastalaukkojen muodossa. Hypättiin sarjan esteitä myös hetki yksittäin, ja laskettiin esteiden välisiä askeleita. Jatkettiin myös lankun ja koko sarjan hyppäämisen parissa tunnin ajan, jonka jälkeen kasattiin esteet pois kentältä, ja mentiinkin takaisin sisään jatkamaan elokuvien katseluita. Kerättiin jo lauantai iltana melkoinen kasa leffoja, jotka oli tarkoitus katsoa heti silloin, mutta kuinkas kävikään. Toisen elokuvan jälkeen päädyttiinkin jo unten maille.

Katsottiin siinä sitten vajaa 4 elokuvaa tyytyväisenä jatkaen ompelua ja syvällisten asioiden puhumista. Sain yhden hevosen valmiiksi, josta kerron myöhemmin lisää.


          Lopuksi vielä lyhyt video lauantailta. Pahoittelen tuota musiikin jatkuvaa vaihtumista.

Paluu blogiin

Kuten ehkä kaikki on huomannut, en ole kirjoittanut tänne yhtään mitään. Tosiassa oon istunut uuden koneen ääressä pelaten. Ostin siis jo jonkin aikaa sitten oman pöytäkoneen, jonka myötä kaikki kuvat ja videot on toisella koneella. Talli on täynnä tapettia ja maalia, sillä tehdään huoneeseen pientä pintaremonttia. Tästä päästäänkin aasinsillalla tallin esittelypostaukseen, joka on kirjoitettu valmiiksi, vain kuvat puuttuvat. On talliin ommeltu uusia hevosiakin, osa ei edes pääse valmiiksi asti, vaan joutavat suoraan kaapin perukoille keskeneräisinä raatoina.

Mitä mä siis pelaan? Steam (pelikauppa) on ollut aktiivisessa käytössä lähiaikoina. Alice Madness Returns, Octodad, Goat Simulator, Battleblock Theater, Assassin's creed & Sso on saanut päivien tunnit loppumaan kesken.

Joo, karvakaakit löytää myös nykyään Instagramista. Tästä pääset suoraan profiiliini. :D


 Yritetään nyt aktivoitua edes vähäsen, ok?

Vastaukset kysymyksiin

Kiitoksia kysymyksistä kaikille, ja myös paljon kiitoksia 20 lukijan rajan täyttymisestä! Laitoin oikealle puolelle äänestysboksin mitä haluatte spessuun. :) Kommentteihin saa myös laittaa toiveita ja ehdotuksia kyseiseen äänestysvalintaanne.

Pidemmittä puheitta, mennään niihin kysymyksiin.

Esteet vai koulu?

-Ehdottomasti esteet. Helpompaa, kun ei tarvitse miettiä monta asiaa samaa aikaa vaan voi kaahata ja pomppia esteiden yli. Toki kouluakin tulee mentyä aika ajoin.

Este enkka?

-Taitaa olla 85cm 5 esteen trippelinä? Voi kyllä, oli hauskaa.

Kuinka kauan olet harrastanut keppareita?

-Jos nyt puhutaan siitä ajasta, kun se jännitystarinoiden leikkiminen loppui ja virallinen harrastaminen alkoi niin olisikohan näitäkin tullut harrastettua 3 vuotta.

Oletko murtanut luita kepparilla ratsastaessa?

-Viime kesänä mursin oikean jalkapedin ulkosyrjän kun illalla hyppäsin tynnyrin yli epätasaisella pohjalla. Ponnistuksessa meni jalka jollain kummallisella tavalla vinoon, ja laskeutumisen jälkeen en saanut varattua jalalla ollenkaan. Oli kyllä kieltämättä jännittävää palata jalka murtuneena Roson mökiltä, ja pysähdyksellä pomppia yhdellä jalalla huoltoasemalla.

Oletko kisannut paljon ja oletko sijoittunut monesti hyvin?

-Muutama vuosi sitten kisasin paljon ystävien kisoissa, jolloin en edes tietänyt koko keppihevosfoorumin olemassa olosta. Nykyään tulee kisattua aina välillä, joten en nyt sanoisi, että olen paljoa kisoissa käynyt. Keskimääräisesti mitään supersijoituksia ei ole tullut.

Ilkein kepparisi luonteeltaan?

-Damon, tilastohevonen jolla ei ole minkään näköistä ajatusta hyvästä käytöksestä, ellei valjakkoajoa lasketa herran hyvän käytöksen ympyrään. Kouluratsastuksessa menee niin ja näin, riippuu päivästä. Esteitä en mene enään ikinä tällä hevosella.

Valjakkokisoista

Lempikepparisi?

-Ennen kun sain Frankin tehtyä, lempikeppari taisi olla ehdottomasti Fezha. Nykyisemmin Frank, se vaan on niin naaw.

Rakkausporkkana

Lempikankaasi?

-Kaikki Velboat ja muut karvakankaat on lähellä sydäntä, mutta jos nyt pitää valita niin oranssi Samba, mistä on Frank ommeltu. Niin ihanaa kangasta, väri ja ommeltavuus on liian pörfekt. 

Lempilankasi?

-Novitan Rumba, jota kuolasin viime vuonna jossain sekatavara kaupassa. En tietenkään älynnyt ostaa. Tein pahan virheen, nyt himoitsen tuota lankaa aivan liikaa, mutten löydä sitä mistään.

Lempivärisi keppareilla?

-Punarautiaat ja lehmänkirjavat keppihevoset on niin ihania. On siellä joukossa monia muitakin värejä mitkä on vaan niin ihania, toisaalta kaikki värit on keppihevosilla ihania. En osaa päättää. 

Lempivärisi oikeilla hevosilla?

-Kärpäskimo ja musta. Eipä siihen mitään lisäämistä ole.

Oletko saanut paljon uusia kavereita keppareiden kautta?

-Kyllä, moniakin. Muutaman kanssa on tullut tutustuttua paremmin ja olen todennut että ilman heitä en voisi elää.

Kiusataanko sua keppareista?

-Kyllä varmasti meille jokaiselle harrastajalle on edes jotain sanottu jossain vaiheessa. Itse kuulin sitä huutelua viimeksi vuosi sitten, tuolloin muutamat urpot tulivat suoraan päin naamaa aukomaan päätään ja kuvaamaan puhelimilla. 

Lempibiisi ja- laulaja?

-Nyt on paha. Lempibiisi saattaa vaihdella ihan mielen mukaan, aivan sama onko se erittäin kulutettu, vai täysin indie musaa. Jos nyt jotain pitää sanoa niin Not about angels On ihana kappale. Ja laulaja kyseiseen teokseen on Birdy.

Ratsastatko oikeilla hevosilla?

-Ratsastin, lopetin tänä keväänä kun kyseiselle ratsastuskoululle tuli muuton yhteydessä paljon pidempi matka, eikä mun innostus tähän kyseiseen asiaan enään riittänyt. Yhteensä noin 7 vuotta olen harrastanut ratsastusta.

Ratsastatko keppareilla joka päivä?

-En todellakaan. Ehkä kerran kahteen viikkoon, miten nyt jaksan persukseni raahata ulos asti, saatikka keppihevosen selkään. Älä huoli, kyllä minä ulkona käyn joka päivä. 

Vanhin kepparisi? 

-Musta nuhjuinen ja pörröinen muovisilmä Jokeri on ollut ensimmäinen hevonen, jonka huolella valkkasin citymarketin leluosastolta kymmenen euron hintaan.

Lempivaatteesi keppareilla ratsastaessa?

-Venyvät ja mukavat housut esim. Leggarit. Paita nyt mieluisen väljä ja vilpoinen, ei mitään kireitä crop toppeja tai pillifarkkuja. Vois käydä ylitiukoille farkuille kamala kohtalo hypätessä.